Askarruttaako työntekijöiden ja esihenkilöiden työhyvinvointi? Onko tiimissä negatiivista puhetta, tyytymättömyyttä? Liikaa stressiä, liikaa kalliita sairauslomia?
Tiesitkö, että
- 50-60% menetetyistä työpäivistä liittyy työperäiseen stressiin
- Yhden sairauspäivän hinta on satoja euroja, joskus jopa lähes 1000 €
- Työuupumus on joka neljännellä työntekijällä
- Työuupumus syntyy pitkittyneestä stressistä työssä
Tiesitkö myös, että
- Työhyvinvointiin panostetun rahan on todettu tuottavan 3-8 kertaisesti
- Koettu työn imu tuo lisää työtehoa
- Yritykset, joissa on työn imua, menestyvät paremmin
- Työssä viihtyminen voi jopa puolittaa sairauspoissaolojen määrän
Työhyvinvointiin kannattaa satsata
Työhyvinvointiin kannattaa siis panostaa. Työhyvinvointia voidaan edistää työnohjauksella, jossa lähdetään etsimään uusia näkökulmia. Käytän ohjaustyössä ratkaisukeskeisiä ja toiminnallisia menetelmiä ja kohtaan asiakkaani arvostavalla työotteella.
Nina Nores-Syvänen on auttanut meitä tilanteissa, jossa keskiössä ovat johtajuuden kehittäminen ja muutoksen eteenpäin vieminen käytännössä. Ninassa arvostan erityisesti hänen kykyään yhdistää syvä ymmärrys ihmisten käyttäytymisestä hyvin konkreettiseen ja eteenpäin vievään työskentelytapaan. Hän ei jää pintatasolle, vaan auttaa tunnistamaan olennaiset kehityskohdat ja tukee niiden viemisessä arkeen asti. Ninan tapa työskennellä on samaan aikaan turvallinen ja sopivasti haastava. Hän osaa esittää oivaltavia kysymyksiä, jotka pysäyttävät ajattelemaan uudella tavalla – ja juuri sitä kautta syntyy aitoa muutosta. Keskusteluissa syntyy tila, jossa asioita voidaan tarkastella rehellisesti, mutta rakentavasti. Erityisen vaikuttavaa on se, miten Ninan työ näkyy käytännössä: ihmiset ottavat enemmän vastuuta, yhteistyö vahvistuu ja myös haastavia tilanteita opitaan käsittelemään rakentavammin. Voin lämpimästi suositella Ninaa kumppaniksi organisaatioille, jotka haluavat kehittää johtajuuttaan, vahvistaa työyhteisön toimivuutta ja saada aikaan kestävää muutosta.
”Nina ymmärsi hyvin asioiden konteksteja ja sai ”jutusta kiinni”, ja halusi aina ymmärtää miten asiat liittyvät toisiinsa vaikkei asia itsessään olisikaan ollut tuttu. Tuli kuultu olo, ja sellainen että hänelle oli siksi juuri helppo puhua kun hän osoitti niin paljon kiinnostusta ja kysyi hyviä kysymyksiä.”
Maarit
